Sisäänkirjautuminen

 Osallisuutta ja työllistymistä edistävän toiminnan laatukriteerejä käsiteltiin seminaarissa 1.11.2016

​KVANKin työn ja päivätoiminnan valiokunnan jäseniä

​KTO ja Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta KVANK järjestivät Yksi tekijöistä -seminaarin Ruissalon kylpylässä 1.11.2016. Seminaarissa käsiteltiin osallisuutta ja työllistymistä edistävän toiminnan laatukriteerejä ja niiden jalkauttamista työ- ja päivätoimintaan. Laatukriteerit on laadittu erityisesti vammaisten henkilöiden osallisuutta ja työllistymistä tukeviin palveluihin, ja tavoitteena on tukea palvelun tuottajia kehittämään toimintaansa laatukriteerien mukaisesti. Laatukriteerien tarkoituksena on lisätä asiakkaiden osallistumis- ja työllistymismahdollisuuksia, ja kriteerien lähtökohtana ovat perus- ja ihmisoikeudet.

Seminaarin avauspuheenvuoron piti KTO:n palvelu- ja kehittämisjohtaja Marika Metsähonkala, joka kertoi, miten työ- ja päivätoiminnan laatukriteerejä alettiin kehittää vuonna 2012, kun huomattiin, että aiempi päiväaikaisen toiminnan kehittäminen oli kohdistunut pitkälti asumiseen.  Lisäksi hän kertoi, miten asumisen kriteerejä on pidetty esillä ja toteutettu KTO:n asumisyksiköissä tavoitteellisesti ja miten työ- ja päivätoiminnan laatukriteerejä aiotaan hyödyntää KTO:ssa vastaavalla tavalla.

KTO:n kehittämiskoordinaattori ja KVANKin työ- ja päivätoiminnan laatuvaliokunnan puheenjohtaja Pirjo Valtonen kertoi laatukriteerien tekemisestä.  Työ- ja päivätoimintaa on toteutettu eri puolilla Suomea eri tavoin ja yhteisten laatukriteerien puutteesta on aiheutunut epätasaisuutta palvelun laatuun. Laatukriteereitä työsti vuosina 2013–2015 työryhmä, jonka työskentelyä laatuvaliokunta ohjasi. Näkökulmia kriteereihin ammennettiin Irlannin New Directions -uudistamisohjelmasta, eurooppalaisesta yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehyksestä ja KVANKin aiemmin julkaisemista yksilöllisen tuen laatukriteereistä.

Työelämän asiantuntija ja KVANKin työ- ja päivätoiminnan jalkauttamistyöryhmän sihteeri Mari Hakola Kehitysvammaisten tukiliitosta puhui laatukriteerien jalkauttamisesta Suomessa ja kertoi, miten laatukriteerien jalkauttamisessa on edetty. Valtakunnallinen tiedottaminen on ollut keskeisessä asemassa jalkauttamistyössä. Laatukriteereistä on tehty internetjulkaisu suomeksi ja ruotsiksi, ja painettua opasta tehdään parhaillaan. Lisäksi aiheesta on järjestetty koulutuksia ja seminaareja. Laatukriteerien käyttöönotto vaatii organisaatioiden toimintakulttuurin muutosta ja tietoista strategiaa muutosprosessin läpiviemiseksi. Palvelun käyttäjien osallistamisella ja henkilöstön sitouttamisella on kriteerien juurtumisessa keskeinen rooli.

Seuraavana kokonaisuutena käsiteltiin laatukriteerien jalkauttamista KTO:ssa. Ensimmäisenä jalkauttamisesta kertoi työ- ja päivätoiminnan palveluesimies Tiina Koski, joka totesi, että lähiesimiehen, ohjaajien ja avustajien täytyy olla valmiita ja sitoutuneita laatukriteerien juurruttamiseen osaksi organisaation toimintaa. KTO:ssa asiakkailla on käytössä asiakkaan kanssa yhdessä tehtävä yksilöllinen suunnitelma, joka pohjautuu laatukriteeristöön. Lisäksi KTO:n toimintakeskuksissa otetaan yksi laatukriteeri vuodessa erityisen tarkastelun alle, ja laatukriteerin käyttöä ja toteutumista seurataan suunnitelmallisesti. Henkilöstölle on järjestetty sisäisiä koulutuksia, ja asiakkaan osallisuus ja yhteistyö eri verkostojen kanssa on lisääntynyt. Laatukriteerien jalkauttamista KTO:ssa käsitteli myös Apajan toimintakeskuksen ohjaaja Outi Lappalainen, joka kertoi osallisuutta ja työllistymistä edistävän toiminnan laatukriteereistä ohjaajan näkökulmasta. Hän korosti oman toiminnan arvioinnin merkitystä ohjaajan työssä sekä asiakkaan toiveiden ja tavoitteiden toteutumisen mahdollistamista yksilöllisesti ja asiakaslähtöisesti. Hän kannusti työntekijöitä pohtimaan, miten laatukriteerit toteutuvat yksittäisten asiakkaiden kohdalla. Apajan työ- ja päivätoiminnan ohjaaja Jaana Henriksson puolestaan puhui siitä, miten yksilöllinen suunnitelma on konkreettinen työkalu, jolla asiakkaan polkua voidaan lähteä rakentamaan yhdessä asiakkaan kanssa. Asiakas pitää tuntea hyvin ennen suunnitelman työstämistä, ja yhteistyö asiakkaan verkostojen kanssa on tärkeää. Asiakkaan kanssa käydään luottamuksellisia keskusteluja, joissa kartoitetaan asiakkaan ajatuksia, toiveita ja kiinnostuksen kohteita. Suunnitelma ja suunnitelmassa asetetut tavoitteet tarkistetaan ja päivitetään säännöllisesti.

Kokoonpanoryhmän ohjaaja Joni Ilmasti Ravattulan toimintakeskuksesta käsitteli puheenvuorossaan asiakkaan urapolkua työtoiminnasta palkkatyöhön. Asiakkaan oma aktiivisuus on oleellisen tärkeää, mutta ohjaajan ja työvalmentajan tuki auttaa asiakasta kartoittamaan mahdollisuuksiaan ja etenemään urapolullaan toivomaansa suuntaan. Työllistymisen jälkeen työvalmentajan, työyhteisön ja muiden asiakkaan työntekoa mahdollistavien tahojen tuki on keskeisen tärkeää.

Lopuksi käytiin paneelikeskustelu, johon osallistui kokemusasiantuntija, Jaana Henriksson, Outi Lappalainen, Joni Ilmasti, Mari Hakola, Anitta Keskitalo ja Marika Metsähonkala. Paneelikeskustelussa keskusteltiin laatukriteerien näkymisestä organisaation toiminnassa ja pohdittiin muun muassa asumisen ja työ- ja päivätoiminnan laatukriteerien yhteensopivuutta.  Toisena aiheena käsiteltiin itsemääräämisoikeuden toteutumista osallisuutta ja työllistymistä edistävässä toiminnassa eri ikäkausina. Viimeisenä aiheena keskustelijat pohtivat, miten itsemääräämisoikeus toteutuu monikulttuurisuuteen liittyvien kysymysten yhteydessä.